Palovaroittimien hankinta taloyhtiöön – hinta, vaihtoehdot ja kilpailutus

Taloyhtiön palovaroitinvelvoite on ollut voimassa 1.1.2026 alkaen. Tämä juttu on hallitukselle, joka miettii palovaroittimien (arkikielessä myös palohälyttimien) hintaa, asennusta ja vuoden 2027 talousarviota.

Minä en myy enkä asenna palovaroittimia, joten en suosittele mitään laitetta tai yritystä. Kerron, mistä hinta syntyy, mitä vaihtoehtoja on ja mitä tarjouspyyntöön kannattaa kirjoittaa. Teen Alarmi-palvelua, joka ei ole laite eikä ole yhteydessä varoittimiin. Lähteet ovat jutun lopussa. Juttu ei ole oikeudellinen neuvo.

Mitä hankintavelvollisuus kattaa

Palovaroittimista säädetään pelastuslain (379/2011) 17 §:ssä. Pykälä muutettiin lailla 436/2023. Rakennuksen omistajan on varustettava asunnot riittävällä määrällä palovaroittimia ja pidettävä ne toimintakunnossa. Asunto-osakeyhtiössä omistaja on taloyhtiö, ei yksittäinen osakas.

Hankinta on käytännössä enemmän kuin laitteiden ostaminen:

• Asennus. Sisäministeriön mukaan rakennuksen omistaja vastaa palovaroittimien asentamisesta ja kunnossapidosta. SPEKin mukaan asennusvastuuseen kuuluu myös sijoittelun ja riittävän määrän arviointi.
• Paristot ja uusiminen. SPEKin mukaan hankintavelvollisuuteen kuuluvat myös paristot ja niiden vaihtaminen sekä varoittimien uusiminen viimeistään, kun käyttöikä päättyy tai laite vikaantuu.
• Määrä ja paikka. Sisäministeriön asetuksen palovaroittimista (300/2025) mukaan asunnossa on oltava vähintään yksi palovaroitin jokaisen kerroksen alkavaa 60 neliömetriä kohti. Varoittimet asennetaan pääsääntöisesti kattoon, vähintään 0,5 metrin päähän seinistä. Oman talon vähimmäismäärän voit laskea palovaroitinlaskurilla.

Riittääkö tavallinen paristovaroitin?

Yleensä riittää. Sisäministeriön mukaan omistajan hankintavelvoite kattaa perustasoisen palovaroittimen: joko paristovaroittimen tai rakentamismääräysten mukaisen sähköverkkoon kytketyn varoittimen. Pelastuslaki ei vaadi varoittimien kytkemistä sähköverkkoon, niiden liittämistä yhteen eikä etäluettavuutta. SPEKin ja yhteistyötahojen tietopaketin mukaan lain vähimmäisvaatimukset voi yleensä täyttää tavallisilla paristovaroittimilla.

Verkkovirtavaroittimia on sisäministeriön mukaan vaadittu uusiin asuntoihin jo rakennusvaiheessa 1.2.2009 alkaen. Ministeriön mukaan esimerkiksi linjasaneeraus ei vaadi vaihtamaan paristovaroittimia verkkovirtavaroittimiin, jos asunnon käyttötapa ei muutu. Jos talossa on jo verkkovirtavaroittimet, kerro se tarjouspyynnössä.

Vaihtoehdot ja mistä kustannus syntyy

Hintaan vaikuttavat eniten kaksi valintaa: millaiset varoittimet hankitaan ja kuka työn tekee.

Laitetyyppi ja hinta

SPEK esittelee taloyhtiöille kolme vaihtoehtoa ja niille suuntaa-antavat hinnat asennuksineen. Sivua on viimeksi päivitetty lokakuussa 2024.

• Paristovaroitin, 15–⁠25 € kappaleelta. Edullinen. Huoltomies voi asentaa sen. Tietopaketin mukaan tavallinen paristovaroitin tarvitsee uuden pariston vähintään kerran vuodessa, ellei tuotetiedoissa muuta kerrota. Jokainen vaihtokierros tarkoittaa käyntiä jokaisessa asunnossa.
• Kiinteä 5 tai 10 vuoden paristo, 20–⁠40 € kappaleelta. SPEK käyttää tästä sanaa akku. Paristoa ei vaihdeta, vaan koko laite uusitaan, kun paristo tai käyttöikä loppuu. SPEK muistuttaa, että paristo voi loppua luvattua aiemmin.
• Sähköverkkoon kytketty, 150–⁠300 € kappaleelta. SPEKin mukaan toimintavarma. Sähkökatkon aikana varoitin toimii varaparistolla tai -akulla. Asennus vaatii sähköalan ammattilaisen.

Hinnat ovat suuntaa-antavia. Oikea hinta selviää vain tarjouksesta.

Kuka työn tekee

• Oma kiinteistöhuolto. Sopii paristovaroittimiin, myös kiinteän pariston malleihin. Tarkista, kuuluuko työ nykyiseen huoltosopimukseen vai laskutetaanko se lisätyönä.
• Asennusliike tai sähköurakoitsija. SPEKin palovaroitinoppaan mukaan sähköverkkoon kiinteästi liitettävän varoittimen saa asentaa vain asennusliike, jolla on oikeus sähköurakointiin.
• Kokonaispalvelu sopimuksella. Sama yritys asentaa, vaihtaa paristot, korjaa viat ja uusii laitteet. Tietopaketti mainitsee tekijöinä esimerkiksi huoltoyhtiöt, vartioimis- ja turvasuojausliikkeet sekä paloilmoittimien asennusliikkeet. SPEKin mukaan huoltotyöt eivät siirry asentajalle automaattisesti, vaan ne tilataan erillisellä sopimuksella.
• Etävalvotut varoittimet. Pelastuslaki ei vaadi etäluettavia varoittimia. Tietopaketin mukaan niitä voi harkita esimerkiksi silloin, kun asukkaat toistuvasti irrottavat varoittimia. Tieto viasta tai irrotetusta varoittimesta menee silloin esimerkiksi kiinteistövalvomoon tai vartioimisliikkeelle. Tietopaketin mukaan tällaisia laitteita tarjoavat paloilmoitin- ja vartioimisliikkeet yhdessä huollon kanssa.

Työn voi ostaa ulkoa, mutta vastuu pysyy taloyhtiöllä. SPEK sanoo sen lyhyesti: vastuuta ei voi ulkoistaa. Kirjaa siksi sopimukseen, miten taloyhtiö saa tiedon tehdystä työstä.

Kuka päättää? SPEKin mukaan hallitus voi asennuttaa nykyistä paremman järjestelmän, mutta järjestelmän koosta ja kustannuksista riippuen se voi asunto-osakeyhtiössä edellyttää yhtiökokouksen päätöstä. Jos harkitsette verkkovirta- tai etävalvottua järjestelmää, selvitä päätösvalta ennen tarjouspyyntöä.

Mistä kokonaishinta syntyy

• Määrä. Asetuksen vähimmäismäärä on lähtökohta. Jos hallitus haluaa varoittimen myös jokaiseen makuuhuoneeseen, kuten SPEK suosittelee, määrä kasvaa.
• Käynnit. Sisäministeriö muistuttaa, että tuotteen valinta vaikuttaa paristojen vaihtoväliin ja siten tarpeeseen käydä asunnoissa. Jokainen kierros tarkoittaa käynti-ilmoituksia, avainten käsittelyä ja uusintakäyntejä asuntoihin, joihin ei päästy.
• Varalaitteet. Sisäministeriön mukaan viat on korjattava viipymättä. Siksi tietopaketti neuvoo pitämään varalla paristoja ja varoittimia.
• Hallinnon aika. Kartoitus, tiedotteet, aikataulut, vikailmoitukset ja kirjaukset vievät hallituksen tai isännöitsijän tunteja.
• Ominaisuudet. SPEKin mukaan vaimennuspainike ehkäisee varoittimien ja paristojen irrottamista. Tietopaketin mukaan asukas saattaa rikkoa varoittimen, jota ei saa hiljennettyä. Siitä tulee kuluja kaikille.

Esimerkkilaskelma

Esimerkki on keksitty. Vaihda luvut oman talosi lukuihin.

Talo: kerrostalo, jossa on 24 yksikerroksista asuntoa: 12 kaksiota (55 m²) ja 12 kolmiota (75 m²).

Määrä: asetuksen vähimmäismäärä on 12 × 1 + 12 × 2 = 36 varoitinta. Hallitus haluaa varoittimen jokaiseen makuuhuoneeseen ja eteiseen: kaksioihin 2 ja kolmioihin 3, yhteensä 60. Jos varoitin laitetaan myös olohuoneeseen, kuten SPEKin laskuri ja palovaroitinlaskuri ehdottavat, määrä on 12 × 3 + 12 × 4 = 84. Alla oleva laskelma on tehty 60 varoittimella.

Hankinta ja asennus SPEKin hinnoilla:

• tavalliset paristovaroittimet: 60 × 15–⁠25 € = 900–⁠1 500 €
• kiinteän pariston varoittimet: 60 × 20–⁠40 € = 1 200–⁠2 400 €

Käynnit asennuksen jälkeen, kymmenen vuoden aikana:

• Tavalliset paristovaroittimet: kun paristot vaihdetaan kerran vuodessa, tulee 9 vaihtokierrosta. Se on 9 × 24 = 216 asuntokäyntiä ja 9 × 60 = 540 paristoa.
• Kiinteä 10 vuoden paristo: paristokierroksia ei ole. Käyntejä tulee vain asuntoihin, joissa paristo loppuu etuajassa tai laite vikaantuu. Viiden vuoden paristolla kaikki laitteet uusitaan kerran kesken jakson: 24 käyntiä ja 60 uutta varoitinta.
• Molemmissa: kun käyttöikä päättyy, kaikki varoittimet uusitaan. Siihen tarvitaan 24 käyntiä.

Sisäministeriön mukaan palovaroittimen käyttöikä on yleensä enintään 10 vuotta, joten kymmenen vuoden jakso on luonteva vertailuväli.

Laske oma talosi: kustannus 10 vuodessa ≈ varoittimet × kappalehinta + asuntokäynnit × käynnin hinta + paristot + hallinnon tunnit.

Käynnin hinnan saat vain tarjouksesta. Esimerkissä käyntejä on noin 24–240 tyypistä riippuen. Vertaa siksi tarjouksia koko kymmenen vuoden kustannuksella, ei pelkällä kappalehinnalla.

Tarjouspyynnön tarkistuslista

Kun kaikki tarjoajat vastaavat samaan pyyntöön, tarjouksia voi verrata. Kirjoita pyyntöön ainakin nämä:

1. Kohteen tiedot. Huoneistoluettelo, pinta-alat kerroksittain ja tieto nykyisistä varoittimista. Kerro, onko talossa verkkovirtavaroittimia.
2. Määrä ja sijoittelu. Pyydä asuntokohtainen ehdotus, joka täyttää vähintään asetuksen 300/2025 vaatimukset. Päätös on silti taloyhtiön.
3. Laitevaatimukset. Tukesin mukaan varoittimen on täytettävä standardin SFS-EN 14604 vaatimukset ja vaatimustenmukaisuus osoitetaan CE-merkinnällä. Laitteessa on oltava tieto suositellusta uusimisajankohdasta. Pyydä lisäksi tieto virtalähteestä ja sen käyttöiästä sekä ohjeet suomeksi ja tarvittaessa ruotsiksi. Mainitse, jos haluat varoittimiin vaimennuspainikkeen.
4. Käyttöohje etukäteen. SPEK neuvoo perehtymään laitteiden ohjeisiin ennen hankintaa, koska esimerkiksi testaus, paristojen vaihtoväli ja huolto vaihtelevat tuotteittain.
5. Hinta eriteltynä. Laite, asennus kappaleelta, matkat, käynti-ilmoitukset, uusintakäynnit ja vanhojen varoittimien kierrätys.
6. Käynnit ja aikataulu. Kuka jakaa käynti-ilmoitukset ja milloin. Tietopaketin mukaan kiireettömästä käynnistä on hyvä ilmoittaa yleensä vähintään viikkoa etukäteen. Sovi, mitä tehdään, kun asukas ei ole kotona.
7. Huolto jatkossa. Paristonvaihdot, vikailmoitusten vastaanotto, korjausaika, varalaitteet ja uusiminen. Sisäministeriön mukaan korjaavat toimet on tehtävä viipymättä.
8. Raportti ja dokumentit. Asuntokohtainen luettelo asennuksen jälkeen (katso alta) ja verkkovirtavaroittimien sähkötöistä käyttöönottotarkastuksen pöytäkirja.
9. Kirjallinen sopimus. Mitä palveluun kuuluu ja miten taloyhtiö saa tiedon tehdystä työstä.

Pyydä tarjous samalla pyynnöllä useammalta tekijältä ja vertaa kokonaiskustannusta kymmenen vuoden ajalta.

Asennuksen jälkeen: mitä kirjataan

Laki ei vaadi dokumentointia. Sisäministeriön mukaan tehdyt toimenpiteet on silti hyvä dokumentoida, esimerkiksi rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen. SPEKin palovaroitinopas neuvoo pyytämään asennuksista dokumentit. Oppaan mukaan sähköasennusten tiedot liitetään rakennuksen huoltokirjaan.

Kirjaa jokaisesta asunnosta:

• varoittimien määrä ja sijainnit
• merkki, malli ja virtalähde
• valmistus- tai uusimisvuosi laitteen merkinnästä
• asennuspäivä ja asentaja
• asukkaan omat lisävaroittimet erikseen, sillä tietopaketin mukaan taloyhtiön ei tarvitse vastata niistä
• asunnot, joihin ei päästy, sekä niiden uusi käyntiaika

Tähän sopii ilmainen palovaroitinrekisteri-pohja. Paristojen vaihdot ja uusimisvuodet kannattaa kirjata myös kunnossapitosuunnitelmaan. Kerro lopuksi asukkaille, miten viasta ilmoitetaan. Valmis asukastiedote auttaa.

Talousarvio 2027

Kun valmistelet vuoden 2027 talousarviota, käy nämä rivit läpi:

• Puuttuvat ja vanhat varoittimet: kartoituksessa todettu määrä kertaa tarjouksen kappalehinta.
• Paristot ja vaihtokierros, jos talossa on paristovaroittimia.
• Viat ja varalaitteet: pieni varaus yksittäisiin vaihtoihin.
• Huollon tai isännöinnin lisätyö: tarkista, mitä nykyiset sopimukset kattavat.
• Seuranta: rekisteripohja on ilmainen. Jos haluat, että asukkaiden muistutukset ja kuittaukset hoituvat sähköpostilla, tein siihen Alarmin. Hinnat löydät hinnastosta.
• Uusiminen: yhtä aikaa hankitut varoittimet vanhenevat yhtä aikaa. Merkitse uusimisvuosi kunnossapito­tarve­selvitykseen ja pitkän tähtäimen suunnitelmaan, niin uusiminen ei yllätä.

Jos varoittimet on jo hankittu, talousarvioon tulevat lähinnä paristot, viat ja uusimisvaraus. Koko velvoitteen käyn läpi hallituksen muistilistassa.